Teinkin aiemmin Visit-postauksia ulkomaisista kohteista, joissa olen käynyt. Ajattelin kuitenkin, että 12 vuoden kokemuksella voisin tehdä vastaavanlaisen postauksen myös yhdestä itselleni merkittävästä ja tärkeästä suomalaisesta kohteesta Suomen Lapista: Pyhä-Luoston alueesta.
Luosto erityisesti on itselleni rakas paikka, joka on käynyt hyvinkin tutuksi. Pieni paikkahan se on, mutta siinä on oma viehätyksensä juuri sen vuoksi. Siellä pääsee olemaan omassa rauhassa ja irtautumaan arjesta, rentoutumaan kunnolla. Tietenkin jokainen rentoutuu tavallaan, mutta minulle tällä paikalla on tärkeä merkitys. Eli jos kiinnostaa kattava esittely Suomen Lapin kohteesta, niin olette oikeassa paikassa!
Kuvia on kerätty monelta eri vuodelta. Lisäksi muutama kuva on otettu google-hausta, koska vaikka kaikista paikoista löytyy aivan varmasti kuvia, niin en viitsinyt ruveta kaikkia lomakuvia penkomaan.
1) Ukko-Luosto / Luostotunturi
Jos ametistikaivokselle ei ole tarvetta päästä, niin siltikään portaita ei ole välttämätöntä laskeutua ja tulla samaa reittiä alas. Alas pääsee myös kävelemällä tunturin päällä olevaa tietä ja laskeutumalla ns. huoltotietä. Hissikuilu on niin jyrkkä, että sitä en suosittele, vaikka itse olen siitäkin joskus noussut ja laskeutunut (ja täten kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, ettei kannata :D).
2) Lampivaaran ametistikaivos
Ametistikaivos on myös ehdoton kohde turistille, mutta miksei myös kokeneemmalle matkustajalle. Itsekin olen kaivoksella useampaan kertaan käynyt, koska aina on ollut kiva kaivaa, vaikka tietääkin jo ennestään, ettei sieltä järin suuria järkäleitä löydy ihan helpolla niin lyhyessä ajassa. Lampivaaran kahviolle on n. 2,5km kävelymatkaa, josta ostetaan lippu kaivokseen. WC:t löytyvät kahvion takaa ja ulkohuusseiksi ne ovat oikein siistejä. Kierrokset lähtevät tasatunnein ja tällöin portti Lampivaaralle avataan. Kiivettävänä on jonkin verran portaita, mutta tämän jälkeen avautuvat jälleen upeat maisemat ympäristöön. Ametistia kaivetaan avolouhoksessa maan pinnalta, ei tarvitse mennä maan alle. Talvikaivuuseen on olemassa myös sisätila, mikä sekin on maan pinnalla. Kaivuupaikalta on hienot maisemat Ukko-Luoston suuntaan ja Lampivaaralta on mahdollista ostaa myös hiottuja ametisteja yms. Ennen kaivamista käydään kuuntelemassa oppaan kertomukset ametistikaivoksen historiasta jne.
3) Ahvenlampi
Ahvenlampi on aivan Luoston ytimessä sijaitseva lampi, josta pystyy kalastamaan Metsähallituksen luvalla mm. lohta. Luvantarkastajat käyvät Luostolla harvoin ja 12 vuoden aikana koskaan tarkastajat eivät ole sattuneet paikalle (vaikka luvat on tietenkin miehillä ollut!). Tänä vuonna kuitenkin ensimmäisen kerran tarkastajat saapuivat paikalle, joten lupa-asiat kannattaa olla kunnossa. Lammesta saa nimensä veroisesti myös ahvenia, mutta parina kesänä myös lohen pyytäminen on miesväeltä onnistunut! Helppoa ja itsestäänselvää hommaa se ei missään nimessä ole, jokainen lohi on työn takana. Lammen ympäri kiertää n. 3km mittainen ulkoilureitti sekä aivan lammen rannassa pitkospuut. Lammelta on hienot maisemat Ukko-Luoston suuntaan. Lisäksi Ahvenlammen grillikatoksella on tullut käytyä monta kertaa makkaranpaistossa. Tämäkin on perinteinen, merkityksellinen maisema itselleni.
4) Orresokka
Orresokka on oletettavasti vuori, joka on erittäin kivikkoinen. Sinne ei mene mitään merkittyä reittiä. Lähinnä sinne voivat hurjimmat kiivetä itse omalla vastuulla, melkoista vuorikiipeilyä se onkin! Kuitenkin omalla tavallaan koukuttavaa ja lähes joka vuosi siellä tulee käytyä seikkailemassa. Orresokalta aukeaa esteetön maisema Luostotunturiin. Orresokan puolella on myös paljon mökkejä ja sinne rakennetaan koko ajan lisää. Orresokantielle tehtiin myös joitakin vuosia sitten pyörätie, joka asfaltoitiin. Tämä on mahdollistanut hyvät rullahiihto- ja ulkoilumahdollisuudet.
5) Hotelli Luostotunturi ja ametistikylpylä
Hotelli Luostotunturi sijaitsee Luoston ytimessä. Hotellilta löytyy kuntosalikin, jossa ei ole itse tainnut tulla käytyä, koska tuolla ollessa on aina muutakin tekemistä kuin lähteä sisälle treenaamaan! Sitä ehtii kotonakin. Kuitenkin sellainen löytyy. Lisäksi hotellilta saa vuokrattua maastopyöriä, kerran on tullut testattua sekin. Ametistikylpylä on kerran käyty testaamassa, joka oli hieno, mutta kuitenkin mieluummin uin Aarnilammessa tai teen tosiaan jotain muuta kuin käytän aikaani kylpylään. Kylpylä oli melko pieni ja hintaan nähden olisi voinut mielestäni olla parempikin. Tästä on kuitenkin vierähtänyt monta vuotta, mutta kylpylälle tuskin on suurempia muutoksia tehty.
Lisäksi hotellin sisäänkäynnin tietämillä on perinteinen porotokan oleskelupaikka, joten jos haluaa saada hyviä kuvia poroista, hotellin edestä löytyy yleensä muutama tai useampikin erittäin suurella todennäköisyydellä. Lisäksi nämä valkoiset porot ovat Luoston oma "tavaramerkki", koska sellaisia en ole nähnyt juuri missään muualla Lapissa.
7) Uimaranta Aarnilampi
Jos näkymät Ukko-Luoston päältä ovat pinttyneet verkkokalvoilleni, niin sitä on tehnyt myös tämä maisema. Tämän voisi sanoa melkein olevan yksi kansallismaisemista itselleni, koska tätä parempaa maisemaa tuskin uimarannalta voisi olla. Olenpa yläasteella tästä maisemasta maalannut taulunkin (joka etäisesti hieman muistuttaa tätä maisemaa... :D). Ranta syvenee melko nopeasti, mutta keskellä lampea on kohtia, joissa pystyy myös seisomaan. Syvyys vaihtelee siis melko paljon. Uimarannalla on hyvät pukukopit.
8) Luosto Classic esiintymislava
Luosto Classic -lava löytyy Ametistikaivoksen parkkipaikalle menevän tien varresta, kun tietä jatkaa vielä vain ylöspäin parkkipaikan kohdalta. Ylhäällä on paljon parkkitilaa. Tällä esiintymislavalla on järjestetty vuosikausia Luosto Classic-tapahtuma, jossa en itse ole koskaan käynyt. Viime vuoden jälkeen tämä tapahtuma on ilmeisesti mennyt konkkaan, joten tänä kesänä sitä ei ole järjestetty. Kuitenkin nuorille oli jonkinlainen tapahtuma. Katsomoissa kiipeily on käynyt aina hyvästä rapputreenistä ja ei maisemissakaan valittamista.
9) Frisbeegolf rata
Luoston frisbeegolfrata on alkutekijöissään, viime vuonna kaikki väylät eivät olleet edes vielä valmiina. Reitti on paikoin todella heinäinen, minkä vuoksi minulla menee helposti motivaatio tällä reitillä. :D Hermot ovat koetuksella, kun täytyy etsiä kiekkoja heinikosta, kun siihen menee niin paljon aikaa ja saattaa joutua hyviä kiekkoja hukkaankin. Väylät kulkevat Luostotunturin rinteillä, joten reitin kiertäminen vaatii jonkinlaista peruskuntoa verrattuna tasamaan ratoihin. Kuitenkin sanoisin, että Pyhän rata on vielä ihan omaa luokkaansa.
10) Porttikoski
Viime kesänä tuli ensimmäistä kertaa käytyä Sodankylän Porttikoskella. Luostolta tänne ei ole pitkäkään matka, n. 20 km. Luoston risteyksestä ei tarvitse ajaa kovinkaan pitkästi Sodankylään päin, kun tulee jo opasteet Porttikoskelle. Hienot olivat maisemat sielläkin.
9) Pyhätunturi
No, jos tunnen Luoston kuin omat taskuni, niin on Pyhälläkin tullut melko paljon käytyä vuosien varrella. Pyhälle on Luostolta vain 25km matka, minkä ajaa autolla nopsaan. Oikeastaan Pyhätunturihan on oikealta nimeltään Kultakero. Se näyttää omaan silmään korkeammalta kuin Ukko-Luosto, mutta oikeasti taitaakin olla niin, että tämä Kultakero on n. 508m ja Ukko-Luosto 514m korkea. Kultakerolle pääsee maisemahisseillä, joista tietenkin pitää maksaa ja tietenkin myös omilla jaloilla! Viime vuonna kävimme hisseissä, mutta itsehän sain paniikki- ja itkukohtauksen, kun hissi pysähtyi yhtäkkiä korkeassa kohdassa ja jäi keikkumaan holtittomasti. Säikähdin sitä aivan hirvittävästi. :D Maisemat olivat kuitenkin upeat ja suosittelen tästäkin huolimatta! Huipulla on ravintola Tsokka, josta saanee kaikenlaista, suolaista ja makeaa sekä juotavaa.
10) Frisbeegolf rata
Pyhän frisbeegolfrataa jo aiemmin sivusinkin ja siitä voin todeta sen, ettei rata päästä kulkijaansa helpolla. Väylät kulkevat tunturin rinteitä pitkin ylös ja alas - ja neljän tunnin vaelluksen jälkeen ei ole enää energiaa riittävästi motivoitua lähes 2 tuntia kestävään rataan. Kyllä kuule alkaa kunto loppua! :D Tänä vuonna iski vielä ukonilma ja salama iski hisseihin, oli aivan mahdoton jysäys ja olin pojille tosi vihainen, kun he jatkoivat heittämistä ja itse istuin jo autossa siinä vaiheessa. Reitiltä voi kuitenkin katsella maisemia ja väylillä on ainakin pituutta sekä tällaisia ratoja ei kotipuolessa ole.
11) Luontokeskus Naava
Luontokeskus Naavassa on luontoon liittyviä näyttelyitä sekä sieltä voi kysyä ohjeita ja neuvoja vaellusreitteihin yms. liittyen. Myös vessat löytyvät, niitä on tullut lähinnä käytettyä. :D Ja on niitä näyttelyitäkin tullut käytyä katsomassa.
12) Aittakuru
Aittakurussa järjestetään vuosittain Pyhä Unplugged -tapahtuma, jossa esiintyy suomalaisia kärkinimiä. Yhtenä vuonna olinkin yhteiskuvassa Lauri Tähkän kanssa, kun olimme muuten vain turisteina vierailemassa päiväsaikaan täällä kurussa ja Tähkän konserttikamppeita roudattiin esiintymislavalle illan konserttia varten! Aittakurua voin suositella ja myös katsomoon kiipeämistä, vaikka se onkin todella korkealla. Maisemat palkitsevat, kuten aina Lapissa tai muissa korkeissa paikoissa. Itse toisinaan kammoksun korkeita paikkoja, mutta tunturit ovat ihania, niitä ei tarvitse kammoksua!
13) Isokuru
Isokuru on MUST TO SEE-paikka Pyhä-Luostolla. 220m syvä kuru sijaitsee Kultakeron ja Ukonhattu-tunturien välissä. Alkuun vaellusreitti lähtee helppokulkuista hiekkatietä pitkin tullen Isokurun laavuille, josta lähtee portaat laskeutumaan kuruun. Portaiden alapäästä oikealle käännyttäessä pääsee leveitä pitkospuita pitkin kuruun, mikä on aina yhtä henkeäsalpaavan upea, vaikka sen on monta kertaa nähnyt ja kokenut. Siellä tuntee itsensä hyvin pieneksi sen kaiken kiven keskellä. Jos portaiden alapäästä lähtee vasemmalle, pääsee Noitatunturin reitille, joka suositellaan kierrettäväksi näin päin eli myötäpäivään. Tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että reitti on e-r-i-t-t-ä-i-n kivikkoinen ja se kivikko on mukavampi mennä alkuun tuoreemmilla voimilla kuin lopussa. Laskeutuminen on myös helpompaa, koska toinen puoli tunturista on loivempi ja vähemmän kivikkoinen. Helpompi välttää tapaturmat ja haaverit, kun sivuuttaa kivikot ja louhikot ylöspäin noustaessa, kun pystyy paremmin hakemaan jalansijaa. Lopussa taas Isokurun maisemat palkitsevat ja niitä on mukava katsella vähän väsyneenäkin.
14) Pyhänkasteenputous
Pyhänkasteenputouksessa on useimmiten pieni liritys vettä, riippuen sateiden määrästä. Vesi on puhdasta ja kurussa on rauhallinen tunnelma, vaikka vaeltajia riittääkin. Pyhänkasteenlampi ja -putous ovat saaneet kuulemma nimensä kristinuskon ja metsäsaamelaisten vanhoista uskomuksista. Lampi on myös internetin ihmeellisen maailman mukaan syvä, jopa 12 metriä. Veden kirkkaus hämää, koska pohja saattaa siitä huolimatta näkyä.
15) Uhriharju
Uhriharju on syvä rotko, joka on saanut myös nimensä vanhoista uskomuksista. Sinne on uhrattu peuroja ja niiden sarvia hyvän metsästysonnen toivossa, näin sanoo Luontoon.fi-sivusto. Näkymä on henkeäsalpaava ja ihan hirvittää puhelinta vetää esiin, ettei vain pudota sitä alas kivikkoisia rinteitä. Uhriharjun päältä laskeuduttaessa tai sinne noustessa on suuri määrä portaita. Tämänkin vuoksi Noitatunturin reitti on parempi kiertää aiemman maininnan mukaisesti myötäpäivään, koska nämä jyrkät kiviseinämän portaat on aina ollut paljon mukavampi tulla alas kuin nousta ylös! Näköalatasanteelta näkee kauas alas ja heikompaa hirvittää niin, että tasanteen reunalle tuleminen voi jäädä haaveeksi. Upeita maisemia ainakin!
16) Karhunjuomalampi
Karhunjuomalampi on Noitatunturin vaellusreitin varrella, mutta on olemassa myös Karhunjuomalammen kautta kulkeva vaellusreitti, joka kiertää Isokurun ja Uhriharjun kautta takaisin Pyhätunturin hotellille ollen näin vähemmän haastava ja lyhyempi kuin Noitatunturin vaativa, kivikkoinen reitti. Karhunjuomalammella on tupa, jossa on mahdollista yöpyä tai pitää evästaukoa. Tänä kesänä tulia ei saanut tehdä laavuilla ollenkaan metsäpalovaroituksen vuoksi ja ihmiset myös todella hyvin uskoivat sen. Kellään ei ollut reitin varrella laavuilla tulia. Edellisenä kesänä pysähdyimme makkaran paistoon Karhunjuomalammelle, kun metsäpalovaroitusta ei ollut voimassa.
17) Noitatunturi
Nyt vihdoinkin vuorossa tämä paljon puhuttu, ihana Noitatunturi! Tänä vuonna tuli jo neljäs kerta täyteen, kun kävin valloittamassa Noitatunturin. Yhtä upea se on ollut joka kerta, suosittelen lämpimästi reitin vaativuudesta huolimatta. Varaa vain aikaa, syötävää, juotavaa ja seikkailumieltä, niin kaikki, jotka reitille haluavat ja pystyvät suinkin lähtemään, selviävät siitä aivan varmasti! Noitatunturi on Pyhä-Luoston korkein tunturi, 540m korkea. Nimensä mukaisesti Noitatunturi on saamelaisten vanha palvontapaikka eli seita. Tunturi onkin aiemmin ollut nimeltään Seitatunturi, mutta sittemmin muutettu. Kun tunturin loivemman rinteen laskeutuminen on suoritettu, saavutaan Annikinlammelle. Siinä on toisinaan vähän vettä, riippuen jälleen sadetilanteesta. Ennen Karhunjuomalampea on metsässä mutkittelevaa polkua, joka on kuitenkin edelleen melko korkealla, vaikka paljon onkin ehditty siihen mennessä laskeutua.
18) Tunturiaapa luontopolku
Noitatunturin reitin alkuvaiheilta erkaantuu reitti Tunturi-aapa luontopolulle, jossa menee pitkospuut suon keskellä ja suolla komeilee myös lintutorni. Suolta on hienot näkymät Pyhä-Luoston kansallispuiston tunturijonoille. Tämänkin reitin varrella oli laavu, joten mahdollisuuksia ruokailuun löytyy kyllä hyvin. Oravalammen laavu ja itse Oravalampi sijaitsee tästä risteyskohdasta parisen kilometriä eteenpäin juuri Noitatunturin jyrkkien rinteiden lähtökohdassa. Oikeastaan Oravalammelta alkaakin armoton nouseminen kohti Noitatunturin huippua ja sen yli.
Lisäksi Luostolla on Rykimäkeron reitti, jonka kävimme toissakesänä, mutta sitä en niinkään maisemien puolesta suosittele, koska niitä ei juurikaan ollut. Reitti meni alkuun Lampivaaran ametistikaivoksen kahviolle, jossa jouduimme tuolloin pitämään ukkoskuuroa, koska sellainen tuli päälle. Reitti meni pitkin metsiä, mutta huikeita maisemia ei juurikaan ollut, jos ei laske puita maisemaksi. Itse Rykimäkerokin oli poikkeuksellinen, koska se poikkeaa alueen muista kuruista siten, että se on rotkolaakso. Se on syntynyt kallioperän repeämäkohtaan ja on näin ollen vain kuoppa. Muut alueen kurut ovat jääkauden sulamisvesien aikaansaamia. Eli jos et halua vaeltaa vain vaeltamisen ilon vuoksi, niin suosittelen satsaamaan voimasi Pyhälle Isokurun ja/tai Noitatunturin reitille sekä Ukko-Luoston portaille. Luoston ympärivaellus on myös mahdollista vaeltaa, mutta eniten suosittelen näitä edellä mainittuja, koska maisemat ovat niin kertakaikkisen mahtavia ja upeita.
Mitä fiiliksiä Pyhä-Luoston kansallispuiston alueesta? Onko alue tuttua vai vielä toistaiseksi täysin tuntematonta? Heräsikö Lapin hulluus? ;)
Nyt voin sanoa, että Visit-postaukset jäävät toistaiseksi tauolle. En luultavasti ala tekemään tällaisia muista Lapin tai Suomen kohteista ylipäätään, vaan säästän ne sitten Pohjois-Amerikan mantereen kohteisiin. ;) Vaikka tämän kesän ensikosketus Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon oli aivan ihana ja pala sydämestä täytyi lohkaista sinnekin, niin kuvia pystyi ihailemaan mm. edellisestä postauksesta. Monissa paikoissa on tullut käytyä Suomen sisällä, mutta kuitenkin useamman paikan/kaupungin kokonaisvaltainen tuntemus on mahdollisesti riittämätöntä kertomaan kenellekään mitään uutta ja mullistavaa kyseisistä paikoista. Toivon, että tästä kuitenkin jäi jo jotain mieleen, kun paikka on itselleni niin tuttu kaikin puolin. :)
Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti