VISIT NIAGARA FALLS

Hei!

Vuorossa viimeinen Visit-postaus tällä erää (eli seuraavia reissuja odotellessa, niin saadaan lisää Visit-postauksia! :D). Nyt kertoilen kuvien kera Niagaran putouksista! Ajoimme aamulla Sarniasta Londoniin ja siitä jatkoimme  matkaa Niagaran putouksille. Sitten ajoimme vielä takaisin Londoniin. Siinä tuli päivän mittainen road trip. Se oli rankka, mutta olen todella kiitollinen, että tytöt lähtivät minua käyttämään tuolla huikealla nähtävyydellä, koska se oli ainutlaatuinen kokemus! Niagara Falls on itse asiassa myös kaupunki, ei pelkästään putoukset. Yllätyin itsekin, koska en tiennyt, että läheinen kaupunki on nimetty myös samalla tavalla. Liitän vielä saman kartan kuin edellisessä postauksessa, jotta olette kärryillä suunnista ja sijainneista.

Itse putousalue on tehty melkoiseksi turistipaikaksi, jossa on kaikennäköistä aktiviteettia valittavana. Me kävimme laivassa, joka ajoi putousten keskelle ja vesi suorastaan räiskyi päälle! Minä en silmälasit päässä nähnyt melkein mitään ja puhelinta ei voinut ottaa esille, koska vettä tuli joka suunnasta. Olipahan sekin kokemus! Sen jälkeen tuntui jonkin aikaa, että voin ehkä vähän huonosti ja päässä heittää. Onneksi olotila ehti helpottua ennen automatkan alkamista ja minulla on aina selviytymispakkaus mukana, jossa on tarvittavat lääkkeet hätätilanteiden varalle!

 Alueella on kaksi putousta, vasemmanpuoleinen on ilmeisesti Yhdysvaltojen puolella ja oikeanpuoleinen Kanadan. Se on myös tunnetuin, kuvatuin ja suurin.

Tässä kuvassa näkyy tuo laiva, jossa mekin kävimme! Se menee todella tuonne putousten keskelle pahimpaan vesihöyryyn ja veden räiskeeseen! Oli aika siistiä, vaikkei mikään mukavin kokemus ehkä ollutkaan, koska kastuimme ihan märäksi (saimme kuitenkin sadetakit, jolla sai suojattua laukun ja takin suurimmaksi osaksi), en hirveästi nähnyt silmälaseistani mitään ja jälkikäteen voin vähän huonosti. Oli silti kokemisen arvoinen!!

Kävimme ihan putousten vieressä seisomassa ja veden virtauksen nopeus ja voima aiheuttaa kohinaa ja vesihöyryn nousemista ylöspäin, jonka vuoksi putousten lähellä "sataa" koko ajan pientä tihkua.

Tähän väliin on hyvä liittää video veden virtauksesta, koska se näytti maagiselta ja oli todella siistiä nähdä se niin läheltä! 

 Yleiskuvaa alueesta.

 

Tällaiset punaiset sadetakit saimme laivaan mennessämme. Punaista kansaa siis lipui kohti putouksia! Ihmiset huusivat, kun tulimme lähemmäksi ja tunnelma oli huippu! Nämä ovat viimeisiä kuvia, mitä pystyi ottamaan ennen kuin oli pakko laittaa puhelin takintaskuun suojaan veden räiskeiltä! 

Tässä vaiheessa ollaan jo tulossa poispäin putouksilta huikein fiiliksin, vaatteet ja hiukset ihan märkinä!

Kävin ostamassa pakolliset turistijutut, kuten postikortit ja magneetin. Lisäksi ostin suklaata pitkälle lentomatkalle, joka oli jo ihan lähellä!

Ostin Niagara Falls Canada -paidan Hard Rock Cafesta, koska suunnittelin sitä jo pitkään etukäteen. Halusin juuri sellaisen paidan ja ostin sen, vaikka ne eivät kovin halpoja olekaan. Ei ole hetkeäkään kaduttanut! Söimme myös Hard Rock Cafessa. Minä söin burgerin, ja totta puhuen hintaan nähden se ei ollut edes kovin hyvä. Ihan ok, mutta olen syönyt parempaakin ja maksanut siitä vähemmän. Sielläkin oli remonttia - tuntui, että kaikkialla oli!

Tämä oli ikimuistoinen kokemus ja olen onnellinen, että voin lisätä käymiini kohteisiin myös Niagaran putoukset. Jonkin sortin maailmanperintökohde tai yksi maailman luonnonihmeistä se taitaakin olla, vaikka ei nykyisin taidakaan lukeutua maailman seitsemän ihmeen joukkoon. Putoukset ovat paremmat Kanadan puolelta katsottuna, mikä oli meidän etumme! Yhdysvaltojen puolelta putouksia ei näe samalla tavalla koko komeudessaan kuin Kanadasta käsin, mutta sielläkin näytti paljon ihmisiä olevan. 

Illalla palasimme takaisin Londoniin väsyneinä, mutta tyytyväisinä ja uni tuli nopeasti. Tällöin minulla oli enää kaksi yötä jäljellä lentoon, mikä tuntui uskomattomalta. Olin nähnyt Niagaran putoukset, joka oli pitkäaikainen haaveeni ja olin päässyt kokemaan kaiken, mitä tältä reissulta halusin. Aloin olla jo väsynyt matkustamiseen ja ihmisten sohvilla nukkumiseen.

Nyt pystyin rehellisesti myöntämään itselleni tuntematta yhtään huonoa omaatuntoa, että olin valmis lähtemään kotiin. Olin onnellinen, että pääsisin sinne pian ja siirryin pääsääntöisesti odottamaan keskiviikkoa, kun lähtö koittaisi.

Näillä sanoin: KIITOS KANADA! Kiitos kaikki te, jotka olette lukeneet postauksiani reissun varrelta! Tämän blogin perustaminen oli hieno idea, koska on ollut ilo päivitellä tätä ja koota tänne tietoa vaihtoon lähtemisestä, siellä olemisesta ja kaikista reissuista. Ne ovat hienoja muistoja, jotka ovat kaikki tallessa myös täällä blogissa! Kaikkea ei mitenkään voi myöhemmin enää muistaa, joten on kiva, että olen jaksanut kirjoitella näitä postauksia, kun asiat ovat olleet tuoreessa muistissa. Vaikka nämä viimeiset postaukset ovatkin venyneet yli kuukauden päähän, niin kuitenkin asiat ovat vielä suhteellisen tuoreita, joten hyvä, että sain nyt viikonloppuna löydettyä aikaa näiden postausten kirjoittamiseen!

Näinpä siis Visit-postaukset ovat toistaiseksi postailtu ja ei auta kuin jäädä uusia odottelemaan, toverit!

Heidi