Miten arki on lähtenyt pyörimään Suomessa?

Vastaus omaan kysymykseeni on, että oikein hyvin, kiitos kysymästä! Kirjoitin pian Suomeen paluun jälkeen postauksen Paluu Suomeen - jet lag, missä olet? ja kerroin siinä tuoreimpia fiiliksiä rakkaaseen kotimaahan palaamisesta. Jet lag oli minun kohdallani lähinnä myytti, koska selviydyin siitä niin naurettavan vähällä. :D Nyt ajattelin vähän kertoilla kuulumisia, kun olen ollut Suomessa melkein kaksi kuukautta.

No, ensinnäkin aika on mennyt aivan älyttömän nopeasti! Kuukauden kohdalla tuntui siltä, etten olisi missään ollutkaan, koska olin sopeutunut Suomeen niin hyvin ja arki oli lähtenyt pyörimään nopeasti. Kuitenkin monet asiat kielivät siitä, että kyllä minä jossain olin käynyt ja ollutkin jonkin tovin.

Oli kiva reissata, nähdä maailmaa, opiskella ulkomailla ja saada uusia tuttavuuksia, mutta oli myös todella kiva palata takaisin Suomeen tavallisen arjen pariin. Silloin on oikea aika palata, kun tuntuu, että on nähnyt jo tarpeeksi yhdelle kertaa, on väsynyt matkustamiseen ja kaipaa jo kotiin. Täällä on ollut ihmisen hyvä! Ei ole tarvinnut ikävöidä ketään ja on saanut viettää ensimmäisen kesän Oulussa (ja sentään kolmatta vuotta asun jo täällä). Tämä on ollut kaikin puolin toimiva päätös ja hyvillä fiiliksillä olen täällä Jannen kanssa asustellut! Vaikka olin ja olen edelleen loputtoman kiitollinen mahdollisuudesta viettää 5 kuukautta Kanadassa enkä vaihtaisi mitään pois, en silti voi olla missään niin onnellinen kuin taas täällä kotona. Ikävä oli kuitenkin suuri ja jotain merkittävää puuttui. Kuten sanoin, täällä on ihmisen hyvä! ♥

Olen jo pitkälle toista kuukautta ollut kesätöissä siivousfirmassa ja voin sanoa viihtyneeni työssäni!  Olen iloinen, että saan olla siellä elokuun loppuun saakka! Aiemmin olin hieman ennakkoluuloinen siivoustöitä kohtaan ja ajattelin sen olevan hirveän likaista tai tylsää, mutta silti hain siivoustöitä. Omat ennakkoluuloni ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi, koska olen tykännyt työstä ja tylsää se ei ainakaan ole! Päinvastoin, aika menee todella nopeasti ja päivät vain hujahtavat. Väsymystä ei ehdi ajatella, kun on koko ajan liikkeessä. Siivoan pääosin kulttuurikohteita ja kerrostalojen rappuja, joten ne ovat suhteellisen siistejä kohteita. Tietysti, jos yökerhoja siivoaisi, niin ajatus työn likaisuudesta voisi olla jo aivan toinen. Minulle sopii nämä siistimmät kulttuurikohteet ja kerrostalojen raput ovat myös ihan mukavia kohteita. Enpähän minä työtehtävistäni ruukaa valittaa, mutta eipä hirveästi ole ollut tarvettakaan. Tilanne voisi olla paljon huonompikin!

Onhan siivoustyö myös fyysisesti raskasta, mutta ei kuitenkaan henkisesti kovin stressaavaa. Yksin työskennellessä on koko ajan vähän kiire, mutta kuitenkin ehtii itselle sopivalla tahdilla siivota. Nyt olen pääosin työskennellyt työparin kanssa, mikä helpottaa työmäärää. Ensimmäisinä viikkoina olin töiden jälkeen aivan poikki, mutta olen jo nyt saanut arjesta kiinni ja elämästä otteen! Aloin tottua jalkojen päällä olemiseen ja fyysiseen työhön, eikä kokopäiväinen siivoustyö ole enää niin raskasta kuin alkuun. Tosin välillä työpäivät ovat lyhempiä, mutta hommaa kyllä silti riittää. Voi kuitenkin sanoa, että työnteolla palkkani ansaitsen, ei niinkään palkka juokse istuskellessa ja taukoja pidellessä niin kuin joissain muissa töissä saattaa toisinaan olla!

Mitäs muuta teen kuin töitä? No, kesäopintoja ja opinnäytetyötä tietenkin! Sain järjestettyä pari kesäkurssia, joten olen saanut myös kahden kuukauden opintotuet. Alun perin nämä opintotuet olivat ainoat tiedossa olevat tulonlähteeni kesälle, mutta sainkin töitä heti Suomeen palattuani! Saan samalla tehtyä kaksi pakollista kurssia, jotka minun olisi pitänyt suorittaa keväällä, mutta olin silloin vaihdossa. Tiesin kuitenkin, että pystyn tekemään ne kesällä, joten en kantanut niistä suurempaa huolta. Onhan tässä vähän motivaatio ollut koetuksella yrittää opiskella työnteon ohessa, mutta voin silti rehellisesti sanoa olleeni kohtuullisen ahkera ja olevani hyvällä mallilla tällä hetkellä. Deadlinet heinäkuun lopussa eivät tunnu enää ylitsepääsemättömiltä ja saan lähteä kuun lopussa tyytyväisenä lomalle! 

Lisäksi olemme tehneet Tiian ja Suvin kanssa viikoittain opparia ja senkin suhteen olemme edistyneet oikein hyvin! Senkin puolesta saa olla tyytyväinen. Viikonlopuille on ollut pääsääntöisesti aina jotain ohjelmaa, eikä hirveästi ylimääräisiin reissuihin tai suunnitelmiin ole ollut aikaa. Sinänsä kesä vierähtää oikein mukavasti erilaisten juhlien ja tapahtumien merkeissä, mutta toisaalta välillä kaipaisi ihan tavallista viikonloppua ilman mitään ihmeempiä! Kesä-heinäkuun vaihteessa kotona vieraillessa sain kylläkin sellaisen viikonlopun, mikä tuli ihan tarpeeseen, vaikka suunnitelmien puute ja aikatauluttomuus sai tuntemaan itsensä aikaansaamattomaksi ja halusin tietää, mitä päivän aikana olisi tarkoitus tehdä! Kun on jatkuvasti jotain tekemistä, niin viikot vierähtävät hirveällä vauhdilla, mutta ei myöskään osaa liiaksi asettua paikoilleenkaan. 

Työpäivät alkavat kuitenkin niin aikaisin, että ne ovat myös ohi aikaisin. Iltapäivälle jää aikaa tehdä muita asioita kotona ja nukkua myös päiväunet, koska yöunet usein jäävät turhan lyhyiksi juurikin aikaisten herätysten vuoksi. Kesäaikaan aikaisin herääminen on helppoa, kun aurinko paistaa aikaisin aamulla. Syksyllä ne muuttuisivat vaikeammiksi!

Tässä on minun itselleni tekemä Marianne-suklaakakku syntymäpäivän kunniaksi kesäkuun alussa. Oli oikein hyvää, vaikkakin todella imelää! 

Juhannus vietettiin jo perinteiseen tapaan neljättä kertaa Kiimasen Savulenkillä juosten ja Ähtärin mökillä. Oli oikein kiva juhannus ja näki taas Jannen sukulaisia. On ollut myös hautajaisia ja valmistujaisia, joten porukkaa on tullut nähtyä ihan mukavasti, vaikka hautajaiset eivät tapahtumana mukavia olekaan.

Viime viikonloppu oli myöskin todella kiva, koska näin paljon ihmisiä! Perjantaina tapasimme toivottavasti perinteeksi muodostuneissa "fyssarien kesäkisoissa" läheisimpien opiskelukavereiden kanssa ja sain ensimmäistä kertaa toimia emäntänä, sillä kaikki tulivat meille! Se oli kyllä todella kiva ilta vaihdella kuulumisia, koska meidän kerrostaloasunnossamme ei mahtunut varsinaisia "kisoja" pitämään niin kuin viime kesänä hyvällä säällä Niinan luona. Nyt satoi vettä, joten oli sama olla muuallakin. =) Keskustassa saimme porukan täydennystä Marista ja Reetasta, koska Mari tuli käymään Oulussa meidän luonamme! Viikonlopun aikana ehdimme mm. pyöräillä Oulu-kierroksen, käydä rullahiihtämässä, Pannukakkutalossa ja brunssilla Roosterissa.

Seuraavien viikkojen ja viikonloppujen ohjelmassa on tänään Suomipop Festarit Oulussa, 

seuraavalla viikolla Jannen synttärit (ja monen muunkin!), perjantaina pidän vapaapäivää ja menen torstai-iltana bussilla kotiin tapaamaan Kanadasta Kiuruvedelle suunnanneita asukkeja ja viikonloppuna on sitten tiedossa häät Pihtiputaalla. Siitä viikon päästä me molemmat vietämme lomaviikkoa Jannen kanssa ja varasimme majoituksen Pallakselle ja Altaan Norjan puolelle. Sitten ajamme Luostolle, jossa minun porukat ja isovanhemmat ovat. Siitä tulee varmasti kiva reissu, sitä odotellessa!

Sitten on vielä yksi kuukausi töitä jäljellä ja sitten alkaa jo harjoittelu Oysissa. Elokuun puolella saa ruveta jo harjoitteluun liittyviä varmennekortti, yleisperehdytys yms. aikatauluja selvittelemään Oysin suuntaan, koska Oysiin ei selviä vain sillä, että kävelee ovesta sisään 5.9. Etukäteen pitää mm. hankkia varmennekortti, jolla pääsee kirjautumaan Oysin potilastietojärjestelmiin entistä tietoturvallisemmin.

Mutta nämä asiat sitten loman jälkeen, vielä on turha niitä liikaa miettiä! Kovinkaan helteisiä kelejä emme ole tänä vuonna heinäkuussa nauttineet, mutta viime vuonna niitä oli jo vähän liiaksikin asti. Nyt on ollut mukava nukkua, kun ei ole liian kuuma ja töissäkin on ollut inhimillistä olla, koska jaksaa paremmin viileämmässä säässä. Hyviäkin puolia siis löytyy, koska ei ole kuitenkaan ollut hirveän sateista.

Palaillaan taas! Mahdollisesti Visit-postaukset jatkuvat Altan merkeissä, kun olemme palanneet reissusta. :)

Heidi