Postaus vuodesta 2020

Hei pitkästä aikaa!

On aika palata blogin äärelle perinteisen vuosipostauksen parissa. Täältä löytyy viime vuoden postaus, jonka vastauksissa paljolti näkyy vuoden 2019 Kanadan vaihto. Tämä vuosi on ollut sattuneesta syystä erilainen (koska korona...), joka näkyy vastauksissakin. Mielenkiinnolla katson itsekin joka vuosi läpi edellisen vuoden vuosipostauksen kuvat ja vastaukset, koska ne ovat kuin heijastus vuotta nuoremman itseni pään sisään. 

Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?

Ainakin tosi mukavia uusia työkavereita! :)

Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?

Aloitin työt fysioterapeuttiyrittäjänä, joka nyt ainakin oli ihan uusi juttu, mitä en ole ennen tehnyt. Muutettiin myös yhteiseen omaan kotiin, mikä oli myös uusi juttu, koska aiemmin olen aina asunut vuokralla. 

Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?

Kyllä vain, viisi vuotta tuli täyteen ja kuudes jo vauhdissa <3 

Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta.

Oman alan töiden saaminen oli huippu-uutinen, kun olin parhaillaan siivoamassa Finnkinon vessoja puhelun saadessani. Hypin tasajalkaa Finnkinon aulassa ja aiheutin huvitusta työkavereissani.

Muuttoon ja asunnon hankintoihin liittyvät jutut ovat hyviä muistoja, vaikka tietenkin myös stressaavia, koska vaativat ajatustyötä, suunnittelua ja fyysistäkin työtä.

Vaikka kehotettiin kertomaan pari muistoa, niin mainitsen vielä kesän perinteisen Lapin reissun, koska olin halunnut Kilpisjärvelle jo pitkään ja nyt mentiin! Vaellus Saanalle ja kolmen valtakunnan rajalle sekä vierailu Norjan puolella Skibotnissa ja Rovijoen putouksella olivat must-see -paikkoja sille reissulle. Kemin reissu helmikuussa oli myös kivaa vaihtelua arkeen. 

Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?

En ole riitaantunut ja mikäli näin tapahtuisi, niin haluan uskoa, että saisimme kyllä asian sovittua. 

Oletko muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana?

Kyllä, mutta en tiedä, kuinka paljon. Onhan tässä joutunut ottamaan ison harppauksen ns. aikuisten juttuihin, kun ostettiin talo ja on hoidettu siihen liittyviä asioita urakalla (ja niitä on ollut todellakin enemmän kuin osasin alun perin kuvitellakaan, koska aina tulee jotain uusia yllättäviä asioita, joista pitää ottaa selvää ja jotka odotetaan hoidettavan). Kukaan muu ei tee niitä puolesta.

Pistin toiminimen pystyyn, mikä taas vaati valtavasti perehtymistä ja työtä, koska piti hoitaa paljon asioita joka suuntaan ja maksaa erilaisia maksuja eri tahoille, jotta saan ylipäänsä tehdä töitä. Piti ottaa paljon selvää kaikesta, vaikka onneksi olikin kaksi yrittäjäkaveria, jotka osasivat auttaa ja antaa hyviä vinkkejä. Helposti tärkeitä pakollisia asioita jää silti epähuomioissa hoitamatta, jos ei olisi istunut koneen ääressä tuntitolkulla ottamassa selvää yrittäjyydestä.

Fysioterapiatyön tekeminenkin vaatii perehtymistä ja kertaamista jatkuvasti, mutta hieronnat sujuvat jo enemmän rutiinilla, mutta kaavoihinkaan ei pitäisi kangistua. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen ovat läsnä. On pitänyt ottaa haltuun paljon täysin uusia järjestelmiä ja kokonaisuuksia uudella työpaikalla sen lisäksi, että nämä yrittäjähommat itsessään ovat jo uusia. Jossain vaiheessa tuntui uuden kodinkin myötä, että päähäni ei mahdu enempää asiaa kerralla. Kotonakin oli uusia laitteita, joiden käyttöön piti perehtyä ja hyvin arkipäiväisistä asioista, kuten vakuutuksista, sähköstä, jätehuollosta, netistä ym. piti päättää ja päätöksiin tarvittiin molempien panos. Eli pitkän stoorin saattelemana totean, että ympäristö on pakottanut muuttumaan, jotta selviän elämästäni! :D

Oletko lihonut?

Sanon joka vuosi, että en ole lihonut, mutta en mielestäni ole. :D Totta kai kilpaurheiluajoista on kehonkoostumus muuttunut; lihakset ovat ehkä pienentyneet ja se on korvautunut jollain muulla (rasvalla :D), mutta sitä muutosta ei ole tapahtunut liikaa ja minulla on hyvä olla kehossani nyt. En juurikaan käy vaa'alla, koska en koe sitä tarpeelliseksi. Kilpaurheilu on niin paljon muokannut kehoani aiemmin, että nyt on oikeastaan ollut ihan kiva, kun kulmat ovat sopivasti vähän pehmentyneet. :DD 

Oletko saanut porttikieltoa mihinkään tämän vuoden aikana?

En tiedä mitä pitäisi tehdä, että ansaitsisi porttikiellon jonnekin, mutta valitettavasti en tänäkään vuonna ole ollut niin villi. :D

Oletko ollut elokuvissa yksin tämän vuoden aikana?

Kukaan ei ole tainnut hirveästi elokuvissa käydä tänä vuonna koronasta johtuen, kun leffateatterit ovat olleet välillä ihan kokonaan kiinni. Alkuvuodesta siivosin Finnkinolla ahkerasti joka aamu ja niskahartiaseutu alkoi kärsiä jatkuvasta penkkien alle räjähtäneiden popcornien kyykkimisestä, mutta elokuvissa ei tullut käytyä kertaakaan. Eikä alkuvuodesta tehnyt mielikään, kun vietin Finnkinolla töiden merkeissä sen verran aikaa, että olisi lähinnä masentanut nähdä, miten ihmiset sotkevat ja tulla aamulla siivoamaan ne. :D

Oletko ottanut tatuointia/lävistyksiä viimeisen vuoden aikana?

Enpä ole. 

Synnyttikö kukaan läheisesi?

Kyllä :)

Kuoliko kukaan läheisesi?

Onneksi tästä vuodesta kaikki läheiset selvisivät hengissä, vaikka tämä vuosi onkin ollut sen suhteen kyseenalainen ja ihmisiä on kuollut koronan vuoksi enemmän kuin yleensä. 

Missä maissa kävit?

Tänä vuonna ei ole sattuneesta syystä matkusteltu ulkomaille, mutta Norjassa tuli käytyä Kilpisjärveltä käsin. Maisemat antoivat kyllä lohtua. Ei käyty missään julkisissa paikoissa, vaan kalastusta yritettiin rannoilta käsin. Paras hetki olikin istua kalliolle Jäämeren ääreen syömään omia eväitä ruokatermoksesta. Vessakin löytyi norjalaisista pusikoista. Koronavapaata toimintaa siis! 

Mitä haluaisit vuodelta 2021 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2020?

Aiemmin sitä on toivonut "parempaa uutta vuotta" ja on ollut kunnon lista asioista, joita haluaa tehdä, mutta ehkä tämä vuosi hillitsee pakonomaista suunnitelmallisuutta ja tavoitteiden asettelua, koska monet suunnitelmat ovat menneet uusiksi. Edelleen voi kliseisesti toivoa parempaa uutta vuotta, mutta nyt sillä on ihan eri merkitys. Toivon, että tämä korona saataisiin kuriin ja päästäisiin elämään taas normaalia elämää. Haluan keikoille, urheilutapahtumiin ja voida mennä ihan normaaleihin paikkoihin ilman pelkoa koronatartunnasta. Ennen kaikkea haluan nähdä ihmisiä normaalisti!

Viime vuoden postauksessa toivoin, että saan oman alan töitä ja että päästään muuttamaan uuteen kotiin. Ne ovat kuitenkin toteutuneet. Paljon hyvää on mahtunut tähän vuoteen koronasta huolimatta. Ensi vuoteen toivon lisää armollisuutta ja pysähtymisen taitoa, mitä on pitänyt opetella tänä vuonna. Matkustamaan päästään, jos se on mahdollista, mutta ei ole asian suhteen hätä. Kotimaankohteet lievittävät toistaiseksi oikein hyvin matkustushaluja.

Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2020?

4.1. ja 18.1.

Vuoden suurin saavutuksesi?

Tänä vuonna suurin saavutus on ollut tästä vuodesta selviäminen terveenä ja kutakuinkin kunnialla. Olen voinut jatkaa yritystoimintaa, jonka ehdin juuri perustaa ennen pahimpien koronarajoitusten alkua, jotka vaikuttivat töihin paljon. En ollut ehtinyt vielä ansaita asiakaskuntaani, mikä vaikutti myös työmäärään. On saatu meidän kodista juuri meidän näköinen ja kesällä on ollut pientä piha- ja ulkovarastoremppaa, mutta niistäkin saatiin oikein miellyttävät. 

Ja suurin epäonnistuminen?

En tiedä onko tässä voinut paljon epäonnistua. Kaikki on peruttu ja korona on vaikuttanut lähes kaikkeen, joten vähintä mitä olemme voineet tehdä, on sopeutua.

Kärsitkö vammoista?

Isompia vammoja ei ole ollut. Viime vuoden lopussa satuttamani olkapää pyörällä kaatuessa alkoi oireilla syksyllä, todennäköisesti töissä ylävartalon kasvaneesta rasituksesta johtuen. Molemmissa olkapäissä oli oireilua, mutta satuttamani oikea oli hankalampi. Se on kuitenkin nyt ihan hyvä. Vasen nilkka oli kipeä marraskuussa ja askeleen ottaminen sattui, mutta en satuttanut sitä mihinkään. Sekin parani lopulta lähes itsestään. 

Jyväskylässä seikkailupuistossa Marin ja Eevin kanssa elokuussa. Siinä oli itsensä voittamista kerrakseen! Melkein lukeutuu vuoden suurimpiin saavutuksiin, että minut sai kiikkumaan valjaissa tuonne korkeuksiin. :D Välillä pelotti kyllä aivan hirveästi, mutta selvisin! 

Mikä oli paras asia, jonka ostit?

Tämä on ollut varsinainen hankintojen vuosi! Kaikki kodin hankinnat on tehty, ihan kaikki. Tietenkin huonekalut, valaisimet yms., mutta kukin vuodenaika on tuonut uusia hankinnan tarpeita (esim. lumikola, puutarhavälineet, harava, komposti), mutta ensi vuonna niitä ei tarvitse enää onneksi hankkia. En osaa nimetä vain yhtä asiaa, koska hankintoja on ollut paljon ja kaikki niistä kuitenkin tarpeellisia. Puutarhuria on ollut kiva opetella leikkimään ja maalaushommiakin on saanut harjoitella kuin myös kaivuuhommia. Kaikenlaisia hankintoja on tehty. 

Kenen käyttäytyminen ansaitsisi kiitosta?

Jannelle annan aina kiitosta. :) Lisäksi muutkin läheiset toki. 

Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?

Koronan vuoksi joidenkin ihmisten käytös aiheutti välillä ahdistusta, jos he olivat ahdistuneempia koronasta tai sen tuomista negatiivisista vaikutuksista kuin itse ehkä olin. Mutta tämä kuuluu ajan hermoon ja yllättävän hyvin tästä on kuitenkin selvitty.

Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Tänä vuonna kodin hankintoihin ja tietysti ruokaan. :D "Yrityksen" rahoista käytin isomman summan faskiamanipulaatiokoulutukseen, joka onneksi järjestettiin Oulussa, niin ei tarvinnut matkustaa minnekään. Kuitenkin yrityksen kuluista suurin osa menee ihan muihin asioihin kuin koulutuksiin (ennakkoverot, vakuutukset, kirjanpito, vuokrat, provisiot, jne.)  

Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?

Viime vuonna tähän aikaan olin onnellinen, koska valmistuin ja tehtiin asuntokaupat, kaikki oli silloinkin mallillaan. Sitä edellisenä olin sydän syrjällään lähdössä Kanadaan, vaikka se olikin ehkä elämäni siistein juttu koskaan. Kuitenkin vuosi sitten kaiken onnellisuuden keskellä läsnä oli myös kaaos ja epätietoisuus tulevasta, koska kaikki kodin asiat olivat vielä levällään ja paljon asioita hoidettavana. Siivoustöitä riitti, mutta oman alan töistä ei ollut tietoa. Nyt nämä asiat ovat mallillaan, joten sanon taas, että olen onnellisempi kuin vuosi sitten. Jos joka vuosi on vaan edellistä onnellisempi, niin voiko onnellisuuden määrä ylittyä jossain vaiheessa? :D Hah, enpä usko. Kyllä sitä varmasti elämään mahtuu, jos sitä on tullakseen. 

Lihavampi vai laihempi?

Tämä on niin tyhmä kysymys, että poistan tämän ensi vuoden postauksesta ja keksin tähän jonkun paremman kysymyksen. En halua määritellä tämän vuoden ihmisarvoani painoon liittyvillä kysymyksillä. :D

OK, keksin uuden kysymyksen heti.

Lihavampi vai laihempi?

--> Oletko oppinut jonkin uuden taidon/kehittänyt osaamistasi jollain osa-alueella tänä vuonna? 

Ja vastaus tähän on kyllä. On paljon mukavampaa vastata kysymykseen, joka on lähtökohtaisesti jo positiivisempi sävyltään ja kannustaa miettimään, mitä uutta on oppinut ja missä on kehittynyt ihmisenä sen sijaan, että onko nyt päässyt lihomaan vai laihtumaan. 

Kuten aiemmin kertoilinkin, niin yrittäjyydessä, fysioterapiassa ja hieronnassa olen kehittynyt. Faskiamanipulaation voi nimittää uudeksi taidoksi, jota olen kovasti yrittänyt oppia. Myös asunnon ostamiseen liittyvissä asioissa olen oppinut uutta. Koen olevani nyt monessakin suhteessa paljon viisaampi kuin vuosi sitten, mistä olen vain tyytyväinen. 

Tämä oli hyvä kysymys, otan tämän käyttöön tulevinakin vuosina! =)

Rikkaampi vai köyhempi?

Tämä on + - 0 -tilanne, koska olen ollut töissä, jonka puolesta olen rikkaampi kuin opiskelijana, mutta hankintoihin on mennyt paljon rahaa, eikä niihin aiemmin ole sellaista määrää rahaa mennytkään. Mutta silti vastaan rikkaampi. 

Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän? Entä vähemmän?

Vähemmän stressiä ja huolta, enemmän stressinsietoa, armollisuutta ja uskoa tulevaan. Tänä vuonna toivon merkitys on korostunut entisestään, kun toivottomuus on ollut varmasti monella läsnä. Töitä olisin tehnyt mieluusti vuoden aikana enemmänkin, mutta koronan vuoksi niitä ei ollut enempää, vaikka tekijä olisikin ollut innokas. Kuitenkin töitäkin sai tehdä väsymykseen saakka kesällä ja alkusyksyllä, joten kevyempi alku koronan vuoksi oli toisaalta myös armollinen keholleni ja mielelleni, kun sain enemmän palautumisaikaa uudessa työssä. Suurempaa työmäärää kesän ja syksyn aikana en kuitenkaan kadu, koska tämä vuosi on ollut hyvin vaihteleva ja työurakin on vasta alkutaipaleella. 

Pirunkurua kapuamassa Ylläksellä. 

Miten aiot viettää uuden vuoden?

Toivottavasti sosiaalisemmin kuin edellisen, jos ihmisten välttely loppuisi tai merkittävästi vähenisi ja tapahtumia saisi järjestää ja esim. keikoille voisi mennä. En kuitenkaan koe, että menneenä vuonna olisi jäänyt merkittävästi jotain tärkeää kokematta, koska ei ollut tarkoituskaan lähteä reissuun ja yksi keikka siirtyi vuodella, mutta kyllä se toivottavasti joskus järjestetään. Yritettiin elää mahdollisimman normaalia elämää tämän hetken olosuhteissa, mutta korona väistämättäkin varjosti useampaakin asiaa. Ostettiin Marin kanssa keikkaliput Apulannan Olympiastadion-keikalle ensi kesälle, joten sitäkin tässä odotellaan ja toivotaan, että sinne päästään hyppimään ja huutamaan ja laulamaan Apulannan klassikkobiisien tahdissa. 

Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?

Perua tämän koronan painamalla delete-nappia. :D

Rakastuitko vuonna 2020?

Jatkoin tuon saman tyypin rakastamista ja uusien puolien etsimistä. Uusia puolia löytyy vielä viiden vuoden jälkeenkin, kun ei kyllästy toiseen ja ei pidä asioita itsestäänselvyytenä! =)

Mikä oli mieluisin TV-sarja, jota seurasit?

Koronasta johtuen olen seurannut tänä vuonna montaakin sarjaa! Syke, Rahapaja, Ex-Onnelliset ja Vain Elämää ovat olleet mieluisimpia. Onnela, Rikkaat ja Rahattomat ja 24 -sarjat/ohjelmat tulivat myös tutuiksi ja niitä tuli seurattua. Rahapaja koukutti ehkä eniten. :D

Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?

En.

Tähän viime kesäiseen kuvaan Luoston lakkasuolla kulminoituu onnellisuus. 

Mikä oli paras lukemasi kirja?

Ei ole tullut koronastakaan huolimatta luettua kovinkaan paljon, mutta ainoa lukemani kirja on Mona-Liisa. Se oli kyllä hyvä, mutta surullista, kuinka niin nuori ja lahjakas ihminen joutui kohtaamaan kuoleman piilevän ja aggressiivisen vatsasyövän vuoksi niin aikaisin. 

Entä musiikillinen löytö?

Uusia löytöjä ei ole hirveästi tullut, mutta olin menossa Sunrise Avenuen päätöskeikalle (joka koronan vuoksi peruttiin, yllätys), niin niitä biisejä tuli kuunneltua enemmän ja verestettyä vanhoja muistoja. Niissä biiseissä on läsnä ennen kaikkea nostalgia ja lapsuus/nuoruus. 

Mitä halusit ja sait?

Töitä ja uuden kodin. Ja terveyttä. Muuten paitsi vatsan puolesta, koska sitä ei oireettomaksi saa. Kuitenkin perusteelliset tutkimukset sain tänä vuonna teetätettyä, ja niiden perusteella muusta ei pitäisi olla kyse "kuin" toiminnallisesta vatsavaivasta eli IBS-oireyhtymästä. Voin ainakin siltä osin olla varmemmin mielin, kun suolikin on nyt tähystetty. Ja verikokeista selvisi, että maitoallergiani on historiaa! Ollut ties kuinka pitkään. Olen syönyt jo puoli vuotta maitotuotteita ja lisännyt niitä koko ajan ruokavalioon, koska alkuun olin melko varovainen, koska olin välttänyt niitä 8 vuoden ajan. Siitä olen ollut todella iloinen ja saanut sitä myötä ruokavaliooni paljon uusia nautinnon aiheita, kun on saanut syödä vapaammin. On niin paljon kaikkea hyvää, mistä on jäänyt paitsi! (Vaikka maidottomat ja vegaaniset valikoimat ovat kasvaneet noin 90 % siitä, kun 8 vuotta sitten jäin maidottomalle). 

Mitä halusit, muttet saanut?

No sinne keikalle ei päästy, kun se peruttiin. Monta muutakin asiaa on joutunut miettimään, onko järkevää lähteä tai mennä jonnekin, mutta ei mitään isompaa. Vatsan kuntoon saaminen on ikuisuusprojekti, mutta se tuskin onnistuukaan ihan täysin. Pienikin edistys parempaan on jo iso juttu. 

Jannen lapsuudenkaverin häitäkin päästiin juhlimaan elokuun alussa koronasta huolimatta.

Mitä teit syntymäpäivänäsi?

Olin ihan normaalisti töissä (ja en tapojeni mukaisesti kertonut asiasta kenellekään :D). Käytiin synttärien kunniaksi kuitenkin edellisenä päivänä syömässä Välimeren ravintola Olimpoksessa. Olin jo vajaan kuukauden verran testaillut maitotuotteita siinä vaiheessa ja halloumista tuli tällä reissulla uusi tuttavuuteni, johon tykästyin toden teolla. Sen jälkeen on halloumia (ja vanhaa rakkauttani leipäjuustoa) tullut suurkulutettua aiempaan verrattuna. 

Ketä kaipasit?

Läheisiä, joita ei ole koronan vuoksi voinut tavata ollenkaan tai niin usein. Tietenkin Jannea jos/kun on oltu eri paikoissa. 

Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?

Läheiset yleisesti. Janne toimii niin arkena kuin pyhänäkin järjenäänenä, jos/kun itse heittäydyn liikaa tunteella asioihin ja hän löytää niihin yleensä loogisen ratkaisun. Hän on paras. <3 

Tässä oli postaus vuodesta 2020, joka oli hyvin erikoinen vuosi, kuitenkin kaikesta synkkyydestä ja pahasta uutisoinnista huolimatta täynnä paljon hyviä asioita. Tämän vuoden tulee varmasti muistamaan koronan vuoksi, mutta yhtä lailla monen muunkin asian vuoksi, jotka ovat olleet uusia ja positiivisia. On ollut mahtavaa laitella omaa kotia ja tehdä hommia sen eteen, vaikka se vaatii toisinaan paljon ja enemmänkin. On ollut kiva tehdä työtä, josta pitää oikeasti, eikä tee sitä ainoastaan "rahan takii" niin kuin Antti Tuisku asian kappaleessaan ilmaisee. :D Nykyään samaistun kyseisessä kappaleessa enemmän tähän kohtaan:

"Tosi kiva maksaa tellit, lellit

sähkö, puhelin, puurot, vellit

verot, korot, korkojen korot

vuokra, mätkyt, netti, velat

verot, korot, korkojen korot"

Haha, tuo biisi on kyllä niin mood, vaikka yleisesti ottaen muuten tulee melko vähän Antti Tuiskun kappaleita soitettua.

Kiitos, että luitte postauksen ja sillä tavalla kurkkasitte minun menneeseen vuoteeni. Toivottavasti tykkäsitte, kommentteja saa jättää. :)

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Heidi